Vaihtoehtojen Foorumi

Tiedote 170/2008 - 12.6.2008

Sosiaali- ja terveysministeriö

Työryhmä arvioimaan vaihtoehtohoitojen sääntelytarpeita

Peruspalveluministeri Paula Risikko on asettanut työryhmän selvittämään vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita. Virallisen terveydenhuollon ulkopuolella olevien hoitojen tarjonta, markkinointi ja käyttö on merkittävästi lisääntynyt Suomessa 1970-luvulta alkaen. Vaihtoehtohoidoista sekä muusta vastaavasta toiminnasta, joka ei ole terveydenhuoltoa, ei ole säädetty terveydenhuollon lainsäädännössä. Erityisesti vaihtoehtohoitojen valvonnan puutteellisuus ja siitä johtuva asiakkaan ja potilaan heikko oikeusturva vaatii selvittämistä. Myös vaihtoehtoterapeuttien oikeudet ja velvollisuudet on selvitettävä.

Työryhmän tehtävänä on arvioida täydentäviin hoitoihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät sääntelytarpeet ja potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, kuulla asiantuntijoita ja vaihtoehtohoitojen edustajia, arvioida lainsäädäntötarpeen laajuus ja tehdä tämän pohjalta tarpeelliset ehdotukset. Työryhmän tulee ehdottaa vaihtoehtohoitoja ja niitä tarjoavia henkilöitä koskevia säännöksiä. Työryhmän toimikausi päättyy 31.3.2009.

Mitä ovat vaihtoehtohoidot?

Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan hoitoja ja taudinmääritysmenetelmiä, jotka eivät perustu lääketieteelliseen tietoon eikä niiden tehoa tai toimivuutta ole osoitettu tutkimuksin. Luottamus vaihtoehtohoitoihin perustuu usein asiakkaan tuntemuksista tehtyihin päätelmiin. Tarjottavien hoitomuotojen lukumäärää on vaikea arvioida ja arviot vaihtelevat muun muassa hoitojen kentän rajauksesta ja luokittelusta riippuen. Arviointia vaikeuttaa myös alalla käytettävien termien ja käsitteiden moninaisuus.

Vaihtoehtoterapeutiksi voi ryhtyä kuka tahansa edellyttäen, että hän ei käytä virallisia terveydenhuollon ammattinimikkeitä. Suurin osa vaihtoehtohoitojen tarjoajista ei ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Kouluttautuminen vaihtoehtohoitojen antamiseen on vapaata eikä koulutusohjelmien sisällöstä ole vaatimuksia. Toiminta vaihtoehtoterapeuttina ei edellytä potilasasiakirjanpitoa, potilasvakuutusta tai muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevia velvoitteita.

Vaihtoehtohoitoja koskee kuluttajansuoja- ja tuoteturvallisuussäädäntö, vahingonkorvaus-lainsäädäntö ja rikoslaki, kuten muidenkin palvelujen tarjoamista.

Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittävän työryhmän asettamiskirje ja kokoonpano valtioneuvoston hankerekisterissä: http://www.hare.vn.fi

Lisätietoja: lääkintöneuvos Terhi Hermanson, puh. (09) 160 73901, 050 526 9782 ja apulaisjohtaja Tarja Holi, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, puh. (09) 7729 2102, 0400 838 713

*******************

=> Reikilehdessä tästä puhuttiin "noitalakina"...

Hankenumero: STM040:00/2008
Hankkeen nimi: Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittävä työryhmä
Hankkeen ruotsinkielinen nimi:
Hankkeen lyhenne:
Asettaja: Sosiaali- ja terveysministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Terveysosasto
Asettamispäivä: 15.5.2008
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 1.6.2008 – 31.3.2009
Organisointitapa: Työryhmä
Yhteyshenkilö: Hermanson Terhi, lääkintöneuvos, etunimi.sukunimi@stm.fi
Tehtävä: Lainsäädäntöhanke

Tehtäväkuvaus: Työryhmän tehtävä on selvittää täydentäviin hoitoihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät, poti-lasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, kuulla asiantuntijoita ja vaihtoehtohoitojen edustajia, arvioida lainsäädäntötarpeen laajuus ja tehdä tämän pohjalta tarpeelliset ehdotukset. Tämän jälkeen työryhmän tulee laatia ehdotuksensa seuraavien vaihtoehtojen pohjalta:
A. Suppea vaihtoehtohoitojen piiriin kuuluvia hoitoja ja niitä tarjoavia henkilöitä koskeva sääntely. Tässä vaihtoehdossa kielletään tai rajoitetaan vaihtoehtohoitojen käyttö eräiden sairauksien/potilasryhmien osalta ja/tai määritellään tietyt hoitomuodot, joita voivat antaa vain terveydenhuollon ammattihenkilöt peruskoulutuksensa ja/tai määritellyn lisä-koulutuksen ja/tai määritellyn kokemuksen perusteella tai muutoin rajatuin edellytyksin sekä määritellään mahdollisten kieltojen/rajoituksien noudattamisen valvonta.
B. Laaja vaihtoehtohoitojen piiriin kuuluvia hoitoja ja niitä tarjoavia henkilöitä koskeva sääntely.

Työryhmän tulee valita toinen edellä mainituista vaihtoehdoista ja esittää perustelut valinnalle. Jos työryhmä ehdottaa A-kohdan mukaista sääntelyä, sen tulee laatia esitystä koskevat muutosehdotukset voimassa oleviin säädöksiin. Ehdotus tulee laatia hallituksen esityksen muotoon. Jos työryhmä päätyy vaihtoehtoon B, sen tulee laatia ehdotus asiaa koskevan uuden säädöksen keskeisestä sisällöstä.

Tavoitteet: Työryhmän tavoitteena on tehdä ehdotus vaihtoehtohoitoja koskevasta sääntelystä.

Kotisivu:

Itselläni on kokemusta tästä yhteyshenkilöstä... istuttiin vuosia sitten toista vuotta samassa lakityöryhmässä ja täytyy sanoa, että en pysty löytämään sitten niin pienintäkään perustetta sille, että ko. henkilö oli aiemmin ylilääkäri ja nyt lääkintöneuvos... Ko. henkilöllä nimittäin ei ole niin logiikan, ihmistuntemuksen tai lääketieteenkään alalta hajuakaan, onko maa pyöreä vai litteä... Tyyppi ei ole ainakaan vuosikymmeneen tehnyt minuuttiakaan kliinistä potilastyötä ja on siis pihalla kuin lumiukko.
Useimmiten juuri tutkija- tai virkamiesaivoilla varustetut ajautuvat nopeasti ulos kliinisestä työstä - heidät joko savustetaan tai "siirretään" paperihommiin.
Heistä tulee sitten lainlaatijoita.

Että sellaiset maanantaifiilikset jaossa...

No huh huh. Omituista takapajuisuutta...
Täällä kun moni ihan "oikea" lääkäri on perehtynyt esim. akupunktioon. Ja neuvoilee erilaisia yrttejä flunssan, vatsaongelmien jne hoitoon.

Täällä ollaan joissakin asioissa erittäin takapajuisia ja ilmeisesti myös terveydenhoitaalan henkilöstö pelkää menettävänsä asiakkaita ja apteekit samoin, jos ihmiset hakeutuvat vaihtoehtoisten hoitojen pariin. Monelle se tuo helpotusta ja minusta ihmisillä pitää olla mahdollisuus valita, millaista hoitoa ottavat vastaan. Onhan niitäkin, joille lääkäri on diagnosoinut jonkin vaivan, johon olisi myös kemialliset lääkkeet, mutta potilas saa paremman helpotuksen vaihtoehtoisesta hoidosta tai valitsee sen lääketieteellisen hoidon ohessa, koska usein vaihtoehtohoitajalla on paremmin aikaa asiakkaalle ja samalla tulee hoidettua myös henkistä puolta, mikä usein (oma)lääkäriltä jää huomioimatta.

TAUSTATIEDOT

Virallisen terveydenhuollon ulkopuolella olevien hoitojen tarjonta, markkinointi ja käyttö on merkittävästi lisääntynyt Suomessa 1970-luvulta alkaen. Tällaisten hoitomenetelmien hyödyistä ja haitoista, hoitojen käyttäjistä, terapeuttien koulutuksesta ja valvonnasta, hoitojen markkinoinnista, virallisen terveydenhuollon edustajien suhtautumisesta vaihtoehtoiseen hoitoon sekä mahdollisesti tarvittavasta lainsäädännöstä on keskusteltu pitkään. Erityisesti vaihtoehtohoitojen valvonnan puutteellisuutta ja siitä johtuvaa asiakkaan ja potilaan heikkoa oikeusturvaa on pidetty merkittävänä ongelmana. Vaihtoehtohoitojen kenttä on monimuotoinen ja muuttuu jatkuvasti. Tarjottavien hoitomuotojen lukumäärää on vaikea arvioida ja arviot vaihtelevat muun muassa hoitojen kentän rajauksesta ja luokittelusta riippuen. Arviointia vaikeuttaa myös alalla käytettävien termien ja käsitteiden moninaisuus. Vaihtoehtohoitojen kenttää kuvaavat käsitteet riippuvat niiden käyttäjistä, joilla kullakin on omat lähtökohtansa ja intressinsä. Yleisin termi näyttää olevan ”vaihtoehtohoidot”, mutta tämän rinnalla käytetään myös termejä täydentävä hoito ja uskomushoito. Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja ja niiden harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä. Kuka tahansa voi ryhtyä vaihtoehtoterapeutiksi edellyttäen, että hän ei käytä virallisia terveydenhuollon ammattinimikkeitä. Suurin osa vaihtoehtohoitojen tarjoajista ei ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Kouluttautuminen vaihtoehtohoitojen antamiseen on vapaata eikä koulutusohjelmien sisällöstä ole vaatimuksia. Suomessa ei ole virallista rekisteriä vaihtoehtohoitojen antajista. Toiminta vaihtoehtoterapeuttina ei edellytä potilasasiakirjanpitoa, potilasvakuutusta tai muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevia velvoitteita. Vaihtoehtohoitoja koskee kuluttajansuoja- ja tuoteturvallisuussäädäntö, vahingonkorvaus-lainsäädäntö ja rikoslaki, kuten muidenkin palvelujen tarjoamista. Luvaton terveydenhuollon ammattihenkilönä toimiminen on rikoslain 44 luvun 3 §:n mukaan rangaistava teko. Säännöksen nojalla on rangaistavaa esiintyä terveydenhuollon ammattihenkilön nimikkeellä ilman laillista oikeutta kyseisen nimikkeen käyttöön. Vaihtoehtohoitojen antaminen on lääninhallitusten ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilölain (559/1994) ja yksityistä terveydenhoitoa koskevan lain (152/1990) mukaisen valvonnan piirissä vain silloin, kun on kyse terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoiminnassaan soveltamista vaihtoehtohoidoista. Suomessa myös eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt vaihtoehtohoitoihin ja niiden puutteelliseen sääntelyyn huomiota ja muun muassa tarpeeseen järjestää tällaisen hoidon viranomaisvalvonta. Sosiaali- ja terveysministeriöön on tullut kaksi aloitetta vaihtoehtohoitojen tarkemmaksi selvittämiseksi. Suomen Mielenterveysseuran aloitteen mukaan työryhmän pitäisi selvittää erilaisilla hoitomuodoilla väärin kohdeltujen henkilöiden oikeusturva. Luonnonlääketieteen Keskusliitto ry:n aloitteessa on esitetty, että työryhmän määrittäisi koulutettujen terapeuttien oikeudet ja velvollisuudet. Tarve antaa vaihtoehtohoidoista laintasoisia säännöksiä on tullut viime vuosina yhä ilmei-semmäksi. Tarve johtuu erityisesti asiakkaan ja potilaan heikosta oikeusturvasta, tästä seu-raavasta vaihtoehtohoitojen valvonnan puutteellisuudesta ja potilasturvallisuusongelmista.
Kustannukset ja rahoitus: Työryhmän ja sihteerin pitää työskennellä virka-aikana ilman eri korvausta. Työryhmän menot maksetaan valtion talousarvion momentilta 33.01.01
Tehtävän määräaikaisuus / pysyvyys: Määräaikainen tehtävä
Organisointikuvaus: Työryhmällä on oikeus nimetä ryhmään enintään kaksi sihteeriä.
Valtioneuvoston asettama hanke: Ei
Hankkeen suhde hallitusohjelmaan: Ei
Hankkeen suhde hallitusohjelmaan, kuvaus: -
Hankkeen suhde talousarvioon: Ei
Hankkeen suhde talousarvioon, kuvaus: -
Hankkeen suhde Suomen lainsäädäntöön: Ei
Hankkeen suhde Suomen lainsäädäntöön, kuvaus: -
Hankkeen suhde EU:n lainsäädäntöön: Ei
Hankkeen suhde EU:n lainsäädäntöön, kuvaus: -
HE:n kiireellisyys: Ei
Kiireellisyyden peruste: -
Ajankohta, jolloin HE tullee VN:oon: -
Istuntokausi, jolloin HE annetaan eduskunnalle: -
Sisältyy lainsäädäntösuunnitelmaan (Vanhasen II hallitus): Ei
Lisätiedot: -
Päähanke: -
Aihealueet: Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus
Asiasanat: hoito
Asettamispäätöksen allekirjoittajat: Paula Risikko, Peruspalveluministeri;
Pekka Järvinen, Hallitusneuvos
Asettamispäätöksen liitteet: Muistio

http://www.hare.vn.fi/mHankkeenTaustati ... Typ=Selaus

________________________________________


Hankkeen henkilöiden kokoonpano / vastuuhenkilö(-t)
Nimi Nimike Työnantaja Rooli

Holi, Tarja apulaisjohtaja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Puheenjohtaja
Hermanson, Terhi lääkintöneuvos sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja
Cantell, Ilkka kaupallinen neuvos työ- ja elinkeinoministeriö Jäsen
Frantsi-Lankia, Marjut lääninlääkäri Etelä-Suomen lääninhallitus Jäsen
Lounema, Tomi johtaja Kuluttajavirasto Jäsen
Saano, Veijo ylilääkäri Lääkelaitos Jäsen
Lauerma, Hannu dosentti Suomen Lääkäriliitto Jäsen
Saaristo, Liisa kehittämisjohtaja Suomen Mielenterveysseura ry Jäsen
Kouvo-Sillanpää, Anitta puheenjohtaja Luonnonlääketieteen Keskusliitto ry Jäsen
Kariniemi-Örmälä, Kristiina kehittämispäällikkö Tehy ry Jäsen
Silvennoinen, Markku pääsihteeri SuPer ry Jäsen
Koskela, Anne hallitussihteeri sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri
Kotaniemi, Kirsti lakimies Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Sihteeri

Tämän saa jo melkein noitavainojen mittasuhteet!

Ja seurauksena on siis se, että vaihtoehtoiset hoitomenetelmät ja -hoitajat tekevät työtään joka tapauksessa, mutta maan alla... Onko se sitten hyvä?
Kontrollifriikithän tätä maata johtavat.

"Noitalaki"-nimikkeellä tästä nyt puhutaankin...

Tätä en tiennytkään, mutta nyt sekin selvisi. Tämä noita- eli puoskarilain alkuunpanijat siis ovatkin keskuudessamme eli ts. kusemassa omaan pesään:
http://www.lkl.fi/index.php?page=1239

Toki se on hieno ajatus, että vaihtoehtoiset tai täydentävät hoitomuodot voisivat päästä korvausten piiriin... mutta mutta... ne eivät tule pääsemän vielä vuosikymmeniin ja siinä vaiheessa, kun ne joskus pääsevät, niissä ei ole enää mitään vaihtoehtoista, ei mitään perinteistä eikä mitään intuitiivista...

Suomessa koululääketieteen edustajat eivät todellakaan tule hyväksymään perinteisiä hoitomuotoja samalle viivalle kuin millä he itse ovat. Sen sijaan tämä laki, jos se tulee, tulee antamaan ministeriölle (joka luonnollisestikin siirtää sen Terveydenhuollon oikeusmurhakeskukselle) mahdollisuuden valvoa, vahtia ja vaikuttaa vaihtoehtohoitoihin. Silloin ne eivät enää ole vaihtoehtohoitoja.

Mielestäni tuo lakialoite syö itse oman oksansa: Se kehuu vaihtoehtohoitojen lisääntynyttä kysyntää, kansantaloudellisia vaikutuksia, työllistävyyttä, yritteliäisyyttä yms. ja sitten seuraavaksi sanoo, että koulutukset pitää valtiovallan taholta standardisoida yms.

Tämähän tarkoittaisi myös sitä, että esirukousjonot kirkoissa ja kappeleissa tulee kieltää. Joku nimittäin saattaa parantua vaivoistaan ilman ministeriön valvontaa eli jonkun virallisesti kouluttamattoman käsien kautta... ja vieläpä verottomasti.


-----------------------------------------------------------------
ALOITE, joka on toimitettu Sosiaali- ja terveysministeriöön
peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle syyskuussa 2005

Aloitteen allekirjoitti kymmenkunta terapeutti- ja/tai kouluttajayhdistystä


Aloitteen sisältö:

KOULULÄÄKETIETEELLISTÄ PERUSKOULUTUSTA SAANEIDEN TERAPEUTTIEN ASEMA SUOMESSA

Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry on maassa toimivien koulutettujen terapeuttien kattojärjestö.

Edustamansa alan nimissä LKL ry ehdottaa, että Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa paikaisesti työryhmän valmistelemaan mietintöä, jonka pohjalta laaditaan lait/asetukset määrittämään koulutettujen terapeuttien oikeudet ja velvollisuudet. Perustettavaan työryhmään tulee mielestämme kuulua laajapohjaisesti LKL ry:n ammattia harjoittavien terapeuttien lisäksi edustajia tärkeimmiltä virallisen terveydenhuollon osa-alueilta.

Pohjoismaissa toimii yhteistyökomitea "Nordisk SamarbejdsKomite for ikke konvensjonell medicin" eli NSK, jossa Suomen edustajana on LKL ry. Kaikissa muissa naapurimaissa terapeuttien aseman laillistamisprosessi on edennyt jo pitkälle ja monet täydentävistä hoitomuodoista on niissä hyväksytty korvausjärjestelmien piiriin. Tästä kehityksestä Suomi on jäänyt pahasti jälkeen. Muissa Pohjoismaissa on myös tehty julkisin varoin tutkimuksia täydentävien hoitomuotojen vaikutuksista.

Kansalaisten keskuudessa täydentävät/vaihtoehtoiset hoidot valtaavat yhä enemmän alaa itsehoidon muotona. Virallisen terveydenhuollon rinnalla ne tarjoavat keinoja ylläpitää ja tukea omaa terveyttä sekä parantaa jaksamista, millä puolestaan on julkisen tereydenhuollon kustannuksia säästäviä vaikutuksia. WHO ja EU ovat omissa kannanotoissaan myös suositelleet perinteisiä hoitomuotoja käytettäviksi kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Terapeuttien työ keventää jo nyt julkisen terveydenhuollon kenttää sekä työnä että kustannuksina. Kansan-taloudellisesti myös terapia-alojen työllistävä vaikutus on merkittävä. NSK:n teettämän kyselyn perusteella Suomessa vastanneista LKL:n jäsenistä 73% on 40-50 -luvulla syntyneitä, omin kustannuksin uuteen ammattiin kouluttautuneita, itsensä työllistäviä terapeutteja.

Tämän aloitteen tavoitteena on saada aikaan hyvä yhteistyö virallisen terveydenhuollon kanssaa.

LUONNONLÄÄKETIETEEN KESKUSLIITTO ry

Aiheesta käydään kuumia keskusteluja ja blogeja yms. perustetaan:

- http://www.anttiheikkila.com/sivu.php?i ... &kom=1#kom
- http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1195898
- http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=1179811
- http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=1173062
- http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=1053945
jne.
______________________________________

Jo vuonna 2005 STM:n verkkolehti Sociuksessa kirjoitettua:

Luontaishoidot eivät jätä kylmäksi

Puoskarointia vai ''täydentävää hoitoa''?

Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti on saanut uhkailuja todetessaan, että luontaishoidot antavat katteettomia lupauksia. TEO taas ei puutu näitä hoitoja tarjoavien henkilöiden toimintaan, elleivät nämä esiinny terveydenhuollon ammattilaisina.

"En tuomitse luontaishoitoja yhdessä nipussa huonoiksi. Mutta kaikki ei ole tällä alalla niin kuin olla pitää. Ihmisten hyväuskoisuutta käytetään hyväksi ja katteettomia lupauksia annetaan. Toisinaan ihmisille aiheutetaan myös suoranaista vahinkoa, eikä se ole yksistään taloudellista laatua."

Näin sanoo Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti. Hän kertoo osallistuneensa sekä "virkansa puolesta" että kiinnostuneena yksityishenkilönä monenlaisiin "parannustilaisuuksiin" saadakseen selville, mikä niissä ihmisiä kiinnostaa.

"Erilaisten paramedikaalisten hoitojen tarjonta on lisääntynyt. Kaikki tässä toiminnassa ei kestä julkisuutta, avointa tarkastelua. Muuan hypnootikko on tuomittu raiskauksesta, lapsille myydään ?energianvapauttamiskoulutusta?, jotkut saarnaavat insestin olevan ilmaus isän lastaan kohtaan tuntemasta rakkaudesta jne. On monenlaisia eksoottisia ?terapeutteja?."

Näyttöä väärästä kohtelusta vaikea saada

Suomen Mielenterveysseura lähetti tämän vuoden kesäkuussa aloitteen sosiaali- ja terveysministeriöön. Siinä toivottiin erilaisiin luontaishoitomuotoihin turvautuvien ihmisten oikeusturvan selvittämistä. Kirjeessä todetaan, että näytön saaminen väärästä kohtelusta on äärimmäisen vaikeaa. Usein tilanne on sellainen, että vaihtoehtoisiin hoitoihin turvautuneen sana on hoitoja antaneen sanaa vastassa. Mielenterveysseura toivoo ministeriöltä mahdollisuutta asettaa työryhmä tutkimaan väärinkäytön kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeusturvan tilaa.

"Luontaishoitoalalla pyörii tätä nykyä iso bisnes. Tämän asian nostaminen keskusteluun tuntuu kuumentavan herkästi tunteita. Minäkin olen asiassa osoittamani aktiivisuuden takia saanut moitesoittoja ja -kirjeitä", Pirkko Lahti kertoo.

"Tärkeintä olisi, että tämä asia nousisi julkiseen pohdintaan. Näin ihmiset saisivat tietoa siitä, mitä nämä luontaishoidot ovat, sekä myös siitä, että kaikki ?reiki-terapiat? eivät välttämättä tuo heille terveyttä. Kansalaisia pitäisi myös informoida mahdollisuuksista perätä oikeusturvaansa silloin, kun he ovat joutuneet suoranaisen huijauksen kohteeksi."

Vaihtoehtohoidot muista erillään

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa (TEO) luontaishoitojen - tai uskomushoitojen tai vaihtoehtohoitojen, rakkaalla lapsella on monta nimeä - problematiikka on jo pitkään ollut huomion kohteena.

"Kysymyksessä on laaja, rönsyilevä ja koko ajan muuttuva kokonaisuus", sanoo apulaisjohtaja Tarja Holi TEO:sta.

"Meidän tehtävänämme on valvoa terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Lähdemme siitä, että ammattihenkilökunta toimii koulutuksensa mukaisesti ja turvautuu vain sellaisiin hoitomuotoihin, jotka ovat lääketieteellisesti perusteltuja eli joista on riittävästi lääketieteellistä näyttöä ja jotka ovat terveydenhuollossa yleisesti hyväksyttyjä hoitomenetelmiä."

"Terveydenhuollon ammattilaiset eivät siis voi toimia kahdessa roolissa yhtä aikaa: sekä virallisen lääketieteen että uskomuslääketieteen alueella. Asiakkaan on voitava olla selvillä, kumman sektorin palveluihin hän kulloinkin turvautuu."

TEO ei puutu luontaishoitoja tarjoavien henkilöiden toimintaan, elleivät nämä esiinny terveydenhuollon ammattilaisina. Jos taas lääkäri, sairaanhoitaja tai fysioterapeutti antaa tai suosittelee uskomuslääketieteen alaan kuuluvia hoitoja, astuu TEO peliin mukaan.

"Jos sairaanhoitajan titteliä käyttävä henkilö antaa esimerkiksi aromaterapiaa tai kiviterapiaa terveydenhuollon ammattihenkilönä, me katsomme, kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Voimme huomauttaa tai varoittaa asianomaista.

Potilasturvallisuuden sitä vaatiessa on myös mahdollista rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta", apulaisjohtaja Holi kertoo virastonsa käytössä olevasta arsenaalista.

Vakavassa tapauksessa TEO voi toki - saatuaan tiedon ei-ammattilaisten eli kansankielellä puoskarien toiminnasta - tehdä ilmoituksen poliisille. Tällöin poliisin tehtävänä on tutkia, onko henkilö syyllistynyt luvattomaan terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen, mikä on rikoslain mukaan rangaistava rikos. Kansalaiset voivat myös saattaa asiansa kuluttajavalitusviranomaisten käsiteltäväksi.

"Ylivoimaisesti suurin osa luontaishoitoja tarjoavista ihmisistä on ei-ammattilaisia. Toisaalta ihmiset useimmiten tietävät asioivansa virallisen terveydenhoitojärjestelmän ulkopuolisen henkilökunnan kanssa luontaishoitoihin turvautuessaan."

"Niinpä aika vähän tulee valituksia luontaishoidoista. Oikeastaan kummallisen vähän. Ilmeisesti ihmiset nielevät pettymyksensä yksikseen eivätkä jostain syystä halua tehdä kaltoin kohtelemisestaan numeroa."

Asiasta myös eduskuntakysely

Vaihtoehtohoidot ovat puhuttaneet tänä syksynä myös eduskuntaa. Kansanedustaja Saara Karhu vaati hallitukselta toimia, joilla luontaishoitojen antaminen luvanvaraistetaan. Samalla hän ehdotti pohjakouluttautumisen perus- ja miniminormistoa luontaishoitoa tarjoaville henkilöille, kuten terapeuteille ja hypnotisoijille.

Vastauksessaan peruspalveluministeri Liisa Hyssälä valitteli, että luontaishoitoa tarjoavien koulutusvaatimusten määrittelyssä ongelmana on yleisesti hyväksyttyjen kriteerien puuttuminen. Hallinnollisen valvonnan ulottaminen luontaishoitoalan muihin kuin terveydenhuoltoalan ammattihenkilöihin taas merkitsisi ministerin mukaan olennaisesti uutta tehtävää. TEO:n toimivallan tällaista laajentamista ministeri ei pitänyt tarkoituksenmukaisena.

"Mikäli tällaisia hoitoja (luontaishoitoja) antavat henkilöt tai laitokset eivät mainonnassaan ... esiinny terveydenhuollon ammattihenkilöinä, he eivät syyllisty rikokseen. Jos taas terveydenhuollon ammattihenkilö potilaita hoitaessaan käyttää muita kuin yleisesti hyväksyttyjä perusteltuja hoitomenetelmiä, siihen voivat terveydenhuollon valvontaviranomaiset puuttua", Hyssälä vastasi kyselyyn.

Esa Tuominen
______________________________________

Luontaistuotteetkin puhuttavat

Eivät ainoastaan luontaishoidot nostata tunteita puolesta ja vastaan. Myös erilaiset luontaistuotteet herättävät intohimoja.

Samaan aikaan kun kymmenet ja sadat kauppiaat mainostavat luontaistuotteiden ihmeitä tekeviä vaikutuksia, on julkisuudessa arvosteltu alaa liian kevytmielisestä markkinoinnista. Lääkäri Anna-Liisa Enkovaara on perehtynyt aiheeseen, ja häneltä on ilmestynyt kriittinen kirja nimeltä "101 luontaistuotetta".

Enkovaaran mielestä Suomessa myytävien luontaistuotteiden lyhytaikainen käyttö on yleensä turvallista, mutta jos niitä käytetään suurina annoksina, säännöllisesti pitkinä aikoina tai samanaikaisesti tavallisten lääkkeitten kanssa, niistä voi aiheutua yllättäviä ja vakaviakin haittoja. Kaiken lisäksi luontaistuotteiden teho on Enkovaaran mielestä parhaimmillaankin vähäinen.

Mikään ei tunnu kuitenkaan estävän luontaistuotteiden voittokulkua. Suomalaisista noin kolmannes käyttää niitä, ja esimerkiksi eläkeikäisillä miehillä luontaistuotteiden käyttö on lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli puolella. Myyntiä on epäilemättä edistänyt mainonta, joka on kaiken aikaa taiteillut hyvän maun ja jopa laillisuuden rajamailla.

Lääkkeitä, rohdoksia, ravintolisiä

Luontaistuotteisiin kuuluu monenlaisia valmisteita. Osa niistä on lääkkeitä, osa rohdosvalmisteita ja osa ravintolisiä.

"Ravintolisistä on tehtävä meille ilmoitus kuukautta ennen kuin tuote tulee markkinoille. Ilmoitukseen on liitettävä pakkausmerkinnät ja analyysitodistus ravintolisälle ominaisista aineista", kertoo tarkastaja Kaisa Vaihia Elintarvikevirastosta.

"Luontaistuoteala on itse arvioinut, että markkinoilla on reilut 2 000 tuotetta. Elintarvikevirastoon on tullut vain noin 1 300 tuotteesta ilmoitus, joten näyttäisi siltä, että markkinoilla on melkoinen joukko ilmoittamattomia tuotteita."

Mainoksissa reippaita väitteitä

Elintarvikeviraston ylitarkastajan Sirpa Sarlio-Lähteenkorvan mukaan kuluttajalta vaaditaan kriittisyyttä, kun hän tarkastelee luontaisalan mainoksia ja tekee ostopäätöksiä. Mainoksissa esitetään reippaita väitteitä, jotka eivät suinkaan aina pidä yhtä totuuden kanssa.

"Olemme asettaneet joitakin tuotteita, kuten ternimaitokapseleita, markkinointikieltoon, koska myyjät eivät ole suostuneet korjaamaan markkinointiväitteitään", Sarlio-Lähteenkorva sanoo.

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan sitovaa asetusta sallituista ravinto- ja terveysväitteistä. Luettelossa tullaan kertomaan yksityiskohtaisesti, millaisia väitteitä milläkin perusteilla voidaan esittää. Tällöin viranomaisilla olisi mahdollisuus puuttua luontaistuotteiden virheelliseen mainontaan nykyistä pontevammin. - ET
______________________________________

Fysioterapeutti innostui vyöhyketerapiasta

Miten olisi refleksologinen vyöhyketerapia? Entä rosenterapia? Tai ehkäpä sittenkin hypnoterapia tai peräti NLP-mielikuvamenetelmä? Mutta jospa pitäisikin valita aromaterapia? Tai intialainen päähieronta? Kajavaterapia? Auttaisikohan Hopi-korvakynttilähoito? Homeopatia? Jäsenkorjaus?

Näitä kaikkia tarjoaa tamperelainen Medika Nova Oy, joka pitää majaa trendikkäällä Tampellan alueella moderneissa, viihtyisissä tiloissaan. Yrityksen siipien suojassa toimii 14 itsellistä ammatinharjoittajaa, terapeuttia. Firmalla itsellään on sihteeri ja toimitusjohtaja.

"Valmistuin vuonna 1973 fysioterapeutiksi, työskentelin sairaalassa ja kuntoutuslaitoksissa. Halusin kuitenkin nähdä ja kokea jotain uutta, ja niinpä menin Axelssons gymnastiska instituuttiin opiskelemaan vyöhyketerapiaa", kertoo yrityksen toimitusjohtaja Anna-Kaarina Lind alalle tulostaan.

"Olin ensin alkuun hyvin epäileväinen ja varautunut. Mutta kun huomasin, että vyöhyketerapialla sain joissain tapauksissa todella hyviä tuloksia aikaan, vakuutuin pikku hiljaa luontaishoitojen tehosta."

Medika Novalla on oma "vyöhyketerapia- ja refleksologiaopisto", josta valmistuu vuosittain kolmisenkymmentä terapeuttia. Firma on valmistanut TerveysPlus -kurssiohjelman, jota se tarjoaa hoito- ja hoiva-alan yrittäjille.

Valvonta on aika ongelmallista

Anna-Kaarina Lind pitää luontaishoitoalan viranomaisvalvontaa ongelmallisena:

"Täytyisi sitten tarkkaan pohtia, mikä taho ja millä kriteerein valvoo."

"Sen lisäksi näitä hoitoja on vaikea tutkia tieteellisesti. Toisaalta on kyllä tutkimuksia, joissa luontaishoitojen teho on todettu. Tällainen on muun muassa Tampereen yliopistossa valmistunut Hanna Svennevikin väitöskirja ?Hyvän olon hoidot?."

"Tällä alalla on kiistatta huijareitakin, mutta ei paljon. Suomi on niin pieni maa, ettei sellaisilla yleensä ole pitkiä elinmahdollisuuksia."

Lind kertoo, että vastaavanlaisia luontaisterapiakeskuksia on Tampereella puolenkymmentä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia on kymmeniä.

"Yleensä luontaislääketiede ja koululääketiede nähdään toistensa kilpailijoina. Minä haluaisin yhdistää nämä kentät ja tuoda luontaishoidot päivänvaloon kaikkien arvioitavaksi. Samalla tietenkin pitäisi luontaisterapeuttien ammatillisuutta vahvistaa."

Lindin Medika Novan esitteessä kerrotaan ujostelematta, miten fysioterapeutti antaa vyöhyketerapiaa, kätilö koliikkihoitoja ja perushoitaja aromaterapiaa. Onpa keskuksessa yleislääkärilläkin vastaanottonsa.

"En näe tässä mitään ongelmaa. Kun he antavat luontaishoitoja, he eivät toimi terveydenhuollon ammattilaisina vaan luontaisterapeutteina", Lind perustelee.

"Suomen perustuslaissa taataan kansalaisille vapaa ammatinharjoittamisen oikeus. Jos henkilö on kouluttautunut kahteen tai useampaan ammattiin, tulee hänen voida näitä ammattejaan harjoittaa." - E.T.

( http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/s ... cale=fi_FI )