Sielunelämä on sähkövirtaaIhmisen sisäinen maailma on kiivasta sähkövirtaa aivojen ja aistien välillä. Sielu ja ruumis eivät siis olekaan erillisiä, vaan osa monimutkaista biologista kokonaisuutta.
Untuvikkona vielä taapertava tajunnantutkimus nojaa siihen, että tietoisuudella on biologinen perusta. Oma osansa tietoisuuden tieteessä on buddhalaisilla munkeilla ja mietiskelyllä.
Aivojen luoma kokemusmaailma on niin joustava ja luova ominaisuus, että helposti uskomme sen tuottamiin illuusioihin. Todentuntuiset ufosieppaukset, kummitukset ja suojelusenkelin siiveniskut ovat tajunnantutkijan mukaan kaikki osoituksia siitä, että ihmisaivot kykenevät uskomattomiin taikatemppuihin.
Nimenomaan silmänkääntötemppuihin, sillä muuttuneet tajunnantilat vaikuttavat ihmisen havaintokykyyn, mutta tuskin muuttavat maailmaa yliluonnolliseksi.
Tajunnantutkimus taapertaa vielä untuvikkona, mutta dosentti Antti Revonsuo puolustaa lujasti tietoisuuden biologista perustaa.
Sielu ei Revonsuon mielestä irtaannu ruumiista, vaan subjektiivinen tajunta on aivojen luoma monimutkainen biologinen ilmiö.
- Nuorena näin unia, joissa mietin, mitä hemmettiä tämä on. Tajusin unessa näkeväni unta, ja unimaailman ihmettelystä lähti perusmotivaatio selvittää, mistä tajunnassa on kyse. Mikä oikein synnyttää subjektiivisen kokemusmaailman ja miten voi selittää olemassaolon tunnun?
Ihmisyyden isosta kysymyksestä selvän ottaminen on tarkoittanut uuden tieteenalan kehittämistä lähes lähtökuopista kivuten. Aiemmin tajuntaa ovat pohtineet lähinnä filosofit, eivät luonnontieteilijät.
Ajattelun työavaruus syntyy sähkövärinästäKun biologi haluaa selvittää solun olemusta, hän pääsee sen perustaan helpoimmin kiinni mutaation kautta. Järjestelmä paljastaa toimintaperiaatteensa selvemmin, kun jotakin sen toiminnassa menee pieleen.
Tajunnan olemusta voi siten lähestyä muuttuneiden tajunnantilojen, aivovaurioiden ja meditaation kautta.
- Yhdysvalloissa on jopa raahattu buddhalaisia munkkeja Himalajalta isoihin aivo- tutkimuskeskuksiin. Siellä tutkitaan, miten vuosikymmenten meditaatio vaikuttaa aivotoimintaan. Tajuntaa sen on väitetty muuttavan radikaalisti. Valvetajuntaa sumentaa arjen hälinä, mutta meditaatiossa mielen tosiolevainen pääsee esiin.
Ihmisen tajunta perustuu Revonsuon mukaan monimutkaisiin hermostollisiin silmukoihin. Niissä aivosähköinen aktivaatio ja neuronit kulkevat kaksisuuntaisesti aivojen ja kaikkia aisteja säätelevän aivotumakkeen väliä. Aivot ja talamus ovat yhtä kuin ajattelun työavaruus.
- Olettamukseni on, että olemassaolon tunne perustuu tähän biosähköiseen virtaan. Virtaa tuottavat hermosolujen värähtelyt. Tulevaisuudessa tajunnantutkimus voi osoittaa tajunnan biologisen olemuksen objektiivisesti, jos esimerkiksi aivomittauksella pystyttäisiin selvittämään, mitä unta nukkuva koehenkilö näkee. Herättyään hän sitten vahvistaisi tiedon.
Jo nyt unitutkimus on osoittanut, etteivät aivot tarvitse todellista ulkoista tapahtumaa luodakseen ihmiselle vaikutelman kokemuksesta. Unenomaiseen muuttuneeseen tajunnantilaan on verrattavissa se, että ihminen kokee ruumiista irtaantumisessa pystyvänsä katsomaan huonetta itsensä ulkopuolelta.
- Aivot erottavat tilanteen todellisuudesta.
Kokemuksista tulee tiedettäRevonsuo myöntää vaikuttuneensa buddhalaisuudesta, jossa tajunta ja tietoisuus ovat keskeisiä. Meditoinnin aikana ihminen ei ole ulkoa tulevien aistimusten orja, vaan meditaation avulla tajunta voi tyhjentyä turhasta hälinästä. Mieltä voi aktiivisesti treenata rauhallisemmaksi.
- Tajunnantutkimuksen aihepiirit, kuten uni, hypnoosi ja meditaatio, ovat olleet pseudotieteellisen hörhöilyn vallassa, koska tieteilijät eivät ole niitä juuri tohtineet tutkia. Tutkimuksessa kokemukselliset ilmiöt pitää ottaa vakavasti, mutta säilyttää silti tieteellinen ote. Neurofysiologiaan pitää yhdistää psykologiaa ja muita tieteitä, jotta saadaan tajunnantutkimusta.
Sielunelämä on Revonsuon mukaan osa maailman monikerroksista biologista jatkumoa ja aivojen luoma rakennelma.
- Subjektiivinen perspektiivi on ainoa tapa päästä kiinni tajunnan ytimeen. Korostan erityisesti tieteellisten vaatimusten täyttämistä, sillä tässä ei ole kyse new age -hörhöilystä. Samalla tavalla sata vuotta sitten kyseltiin, miten kuolleesta materiasta voi rakentua elollisia olentoja.
Sen kysymyksen ratkaisivat biokemia, molekyylibiologia ja dna:n salaisuuksien selviäminen.
- Aivotutkimus on vielä lapsenkengissä, eikä vielä osata löytää kaikkia aivojen monimutkaisia neuraalisia tasoja. Sieltä se tajunnan arvoituskin aikanaan ratkeaa, kun ymmärretään, millä aivotasolla kokemusmaailma syntyy.
Ja jollei ratkea, niin sitten ovat oikeassa ne filosofit, jotka nykyään vastustavat biologista lähestymistapaa tajunnan selittämiseen.
Turun Sanomat 26.2.2006, Klaus Perälä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Arcade
Medals
UKK
